Kestrel Beasley on alunperin Wilmingtonilainen tyttö, joka on käynyt osan peruskoulusta synnyinpaikkakunnallaan. Sittemmin tytön isä Emmett Beasley sai levytyssopimuksen Tennesseen Nashvillestä ja perhe muutti toiselle puolelle Yhdysvaltoja. Kestrelin puheessa sekoittuvat hauskalla tavalla sekä Kalliovuorten alueen murre sekä eteläinen Tennesseen murre. Koulut tyttö on käynyt tähän asti Nashvillessä, mutta kesäisin tämä on ollut kummitätinsä Leanne Montaguen luona opettelemassa hevosten koulutusta sekä välillä setänsä tilalla Wilmingtonissa karjapaimenena ja myymässä perunoita markkinoilla. Sukulaisten kautta Kestrel on myös ollut varmasti vähintäänkin paikalla joka ikisessä lähialueen rodeossa joko kisaamassa hevosella tai ihan vain hevostenhoitajana.

​

Emmett Beasley kyllästyi Nashvilleen ja kun sekä Wilmingtoniin että Boiseen tarvittiin kouluissa kiertävää musiikinopettajaa, oli hän valmis tarttumaan tarjoukseen. Emmettin tyylilaji on tietysti vahvasti kantrimusiikissa omien levytystensä kautta, mutta on hän myös opiskellut aikoinaan yliopistossa musiikinopettajaksi, joten myös muut kuin kantri sujuu. Kestrel on myös isänsä sinnikkään opettamisen jälkeen varsin hyvä itsekin kitaran soittamisessa ja laulamisessa, vaikka ei kuitenkaan ole esittelemässä taitojaan kenellekään.

​

Äiti Lisa Beasley on kirjanpitäjä ja pystyy tekemään työnsä pääsääntöisesti täysin kotoa käsin, joten siksikin perheen talossa Ethanin ranchin vieressä on oma työhuone hänelle sekä otettu keskivertoa parempi nettiyhteys. Se kun ei yleensä kovinkaan hyvä ole Idahon syrjäseuduilla.

​

Kestrel viihtyy melko paljon omissa oloissaan, mutta toivoi sedältään mahdollisuutta viedä Rusty farmin ulkopuolelle, jotta voisi tutustua alueen muihin nuoriin. Tytön parhaat ystävät kun jäivät Nashvilleen ja Ethanin lapsista on kotona enää vain Jacob, joka on Kestreliä pari vuotta vanhempi. Tyttö on kyllä hyvinkin sosiaalinen, iloinen ja puhelias silloin kuin vain jaksaa olla. Hän on tietystikin isältään oppinut sen että kaikkia tervehditään ja siksi voi olla melko hämmentävää, kun iloisen small talkin jälkeen tyttö voikin vaikuttaa varsin ujolta ja vetäytyvältä. Välillä hän on taas niin keskittynyt hevoseensa ettei välttämättä edes kuule, jos hänelle puhutaan.

​

Kestrel käyttää koulussa välillä silmälaseja, mutta tallilla ne usein jäävät autoon, jotta eivät hajoa. Ruskeasilmäinen tyttö kun on varsin hyvä hukkaamaan omia tavaroitaan ja onpa hevonenkin joskus tallonut lasit sirpaleiksi.. Muutoin hän on hyvinkin huolellinen.